Kasvihuoneen rakennus - Kun unelmista tuli totta

Kaupallisessa yhteistyössä Nordrum Suomi

Abisko-kasvihuone 13m2

Keväällä 2022 yhdestä suuresta puutarhaunelmastamme oli vihdoin tulossa totta: päätimme rakentaa pihallemme Abisko-kasvihuoneen. 13-neliöinen kasvihuone muurilla istui ajatuksissani tyhjälle takapihalle täydellisesti, mutta ajatuksesta toteutukseen oli kuitenkin vielä pitkä matka. Meillä ei ollut entuudestaan kokemusta kevyttä pintaremppaa kummoisemmasta, joten jouduimme perehtymään rakentamiseen vaihe vaiheelta aivan alkeista lähtien. Lähipiiristä onneksi löytyi ammattilaisia, joilta kysyä apua ongelmatilanteissa ja pääsimme kuin pääsimmekin pitkällisen suunnittelun jälkeen varsinaiseen rakennusvaiheeseen. Kun vihdoin alkoi tapahtua, tapahtuikin nopeasti.

Kasvihuoneen perustustöitä

Ainoa työ, jossa käytimme ostettua apua, oli kasvihuoneen perustuskuopan kaivaminen. Työn hinta kirpaisi alkuun, mutta seuratessani kahden vuorokauden ajan kahden miehen tauotonta työtä pienillä työkoneilla vasta sulaneen maan kimpussa, olin erittäin tyytyväinen päätökseen säästää omat hartiavoimat myöhempiin rakennusvaiheisiin. Kaivaisin tuota kuoppaa varmaan vieläkin, jos olisin yksinäni lapion kanssa hommaan ryhtynyt. Kaivutöiden yhteydessä tulevaan kasvihuoneeseen vedettiin myös valmiiksi putki mahdollisia sähköjä varten.

Anturamuotti kasvihuoneen perustuksia varten

Kasvihuoneen perustukset voi toteuttaa monella tavalla. Me päädyimme paikan päällä valettuun anturaan. Rakensimme muotin jykevistä kakkosnelosista ja varmistimme, että se on vaaterissa ja tukevasti maassa. Tässä vaiheessa aiemmin säästyneitä hartiavoimia todella tarvittiin, kun nostelimme painavaa puumuottia kahdestaan säätäen jokaista kulmaa pikkuhiljaa oikeaan korkoon. Sepeliäkin pääsimme lapioimaan oikein urakalla. Lopulta tyydyimme "tarpeeksi hyvään" lopputulokseen pitäen mielessä, että olimme kuitenkin rakentamassa vain kasvihuonetta, emme omakotitaloa. 

Kasvihuoneen anturavalu ja raudoitus

Pääsimme etenemään anturavaluun. Etukäteen googlettelin anturabetonin saatavuutta ja totesin, että luultavasti pääsemme sekä helpoimmalla että halvimmalla, kun tilaamme kuution betonia suoraan betoniautolla pihaan. Betonin hintaan liittyi pieni muuttuja: varsinaisen betonin lisäksi jokainen 5-minuuttinen, jonka betoniauto seisoisi pihassamme hintaan sisältyvien 20 minuutin jälkeen, maksaisi reilusti ekstraa. Varauduimme siis varastoimaan betonin nopeasti erillisiin rakennuspaljuihin, jotta säästäisimme betoniauton aikaa ja voisimme rauhassa työstää anturavalun auton lähdön jälkeen loppuun.

Varautuminen kannatti: auto pääsi paluumatkalle 15 minuutissa ja saimme hinnasta säästettyjen 5 minuutin takia jopa pienen alennuksen. Betoni säilyi aivan hyvin paljuissa niiden tunnin, parin ajan, kun työstimme anturavalua, ja erikseen ostetut rakennuspaljutkin pääsivät lopulta uusiokäyttöön kasvihuoneen istutusaltaina. Anturaan laitettiin myös raudoitus, jotta rakenne olisi varmasti mahdollisimman kestävä ja pitkäikäinen. 

Valmis anturavalu

Valu kuivui lämpenevillä kevätkeleillä parissa vuorokaudessa siihen kuntoon, että pääsimme poistamaan osan muotista - osa säästettiin vielä muurauksen apuvälineeksi. Sepelin siirtelyltä ja painavien asioiden nostelemiselta ei vältytty taaskaan, mutta alkoi jo tuntua siltä, että ollaan voiton puolella. Jännittävin asia eli anturavalu aikapaineineen oli ohi ja onnistunut. Pääsisimme vihdoin maanpäällisen osan kimppuun!

Kasvihuoneen muurin muuraamista

Kasvihuoneen muuritiilet odottelivat jo pihassa innokkasta muuraria. Kuten kaikki muukin, myös muuraus oli minulle aivan uusi aluevaltaus. Katsoin Youtubesta 27 minuutin ohjevideon juuri kyseisen kasvihuoneen muurin muuraamisesta. Videolla muurari sanoi: "Kaksi asiaa kun tässä hommassa muistaa, eli ensin laasti, sitten kivi, niin päästään jo hyvin pitkälle". Eipä siinä sitten muuta kuin hommiin vaan!

Muuraus osoittautui oikeasti mukavaksi ja suhteellisen helpoksi hommaksi. Parempi puoliskoni sekoitteli laastia sitä mukaa, kun minä kaipasin lisäeriä. Ensimmäinen varvi oli jännittävin, sillä siinä vaiheessa piti varmistua siitä, että muuri tulee varmasti täsmälleen oikeaan kohtaan. Apuna työssä olivat anturamuottiin kiinnitetyt puutolpat ja niistä lähtevät linjalangat, joiden mukaan tiiliä tähdättiin oikeille paikoilleen. Kasvihuoneen tulevien ovien paikkaa oli pitämässä sitä varten erikseen valmistettu puukehikko.

Kasvihuoneen valmis muuri

Muurin valmistuttua alkoi odotus jo hieman kutkuttaa vatsanpohjaa: pian meillä olisi oikeasti valmis kasvihuone! Kasvihuoneen rungon kokoaminen tuntui kaikkiin pohjatöihin nähden lasten leikiltä. Nordrumin ohjeet olivat selkeät - fiilis oli melkolailla sama, kuin erään huonekalujätin itse koottavia huonekaluja kasatessa. Pystyin kokoamaan tasopinnat pitkälti yksikseni ja tarvitsin apua vasta siinä vaiheessa, kun seiniä alettiin nostamaan pystyyn muurin päälle. Haastavin osa oli ehdottomasti pitkän ja painavan kattopalkin asennus kahdestaan. Jos uudestaan siihen hommaan ryhtyisimme, pyytäisin kyllä paikalle kolmannen henkilön ihan vaan varmuuden vuoksi, sillä painavan kattopalkin kannatteleminen huojuvilla tikapuilla oman pään yläpuolella vaati ajoittain melkoista tahdonvoimaa ja pelottomuutta.

Kasvihuoneen rungon kokoamista

Runko istui ohjeiden mukaan mitoitetun muurin päälle täydellisesti ja saimme kuin saimmekin jopa sen kattopalkin asennettua hajottamatta niin itseämme kuin kasvihuonettakaan. Ai että, mikä fiilis olikaan nähdä kasvihuoneen profiili ensimmäistä kertaa pihamme perällä! Jo ilman lasejakin rakennus tuntui valmiilta. Taisin vain seistä keskellä tulevaa lattiaa ja ihmetellä, että mekö tämän todella ihan itse tähän rakensimme.

Lasien asennus saattaa kuulostaa ajatuksen tasolla riskialttiilta puuhalta, mutta touhu yllätti meidät helppoudellaan. Muutaman lasin kiinnittämisen jälkeen ladoimme laseja reippaana liukuhihnatyönä kuin vanhat tekijät. Pitkät kattolasit olisivat kenties hyötyneet kolmansista lisäkäsistä, mutta vahinkoja meillä ei sattunut niidenkään kanssa. Totuin huojumaan pää ulkona kasvihuoneen katosta hatarilla, muutaman irrallisen laatan päälle asetelluilla tikkailla - se siitä työturvallisuudesta, kun hurjapää vei mennessään.

Lähes valmis kasvihuone ja tekeillä oleva terassilaatoitus

Kuin varkain kasvihuone valmistui. Projekti, joka vielä lumien sulamista odotellessa tuntui tuskaisen haastavalta ja hitaasti etenevältä, valmistui vauhtiin päästyään jopa päivätöiden ohessa tehtynä noin kuukaudessa. Eniten töitä liittyi ehdottomasti suunnitteluvaiheeseen - materiaalien etsimiset, hintojen kilpailutus, rakennustekniikan opiskelu, materiaalitilaukset ja niiden vastaanottamiset (mikä oli muuten aivan oma työvaiheensa - ei sitä joka päivä katso talonsa yli nosturilla lentäviä valtavia laattalavoja tai kanna tiiliä yli 10 kilometrin matkaa ihan vain omalla kotipihallaan), työvälineiden hankkiminen, budjetointi ja kaiken mahdollisen aikataulutus... Valehtelisin jos väittäisin, ettei välillä tuntunut aivan hullun hommalta yrittää tällaista ilman minkäänlaista kokemusta alusta asti yksin.

Lopulta lähes valmista kasvihuonetta ihaillessa kaikki se työ tuntui kuitenkin vaivan arvoiselta. Vaikka siinä hetkessä väsymys oli kova, realisoitui ajatuksissa kuitenkin se, että loppujen lopuksi vain muutamassa kuukaudessa kaukainen unelma muuttui täydeksi todeksi. Näin hyvin rakennettu laadukas kasvihuone ei ole vain hetken huumaa, vaan jopa vuosikymmenten ilo.

Kun ensimmäistä kertaa istahdin valmiiseen kasvihuoneeseen ja katsoin ympärillä avautuvaa omaa ihanaa puutarhaa, mielen valtasi rauha. Tässä on minun valtakuntani, jonka kruunaa upea, suojaisa kasvihuone.

Unelmoinnin voima on valtava - jos pystyt jotain elävästi kuvittelemaan, pystyt sen myös saavuttamaan.

-Paratiisikodin Maria

Löydät Paratiisikodin ja myös Instagramista ja Facebookista.