Siirry pääsisältöön

Magnoliat suomalaisessa puutarhassa

Magnolia Leonard Messel, Porvoo, 2022

Magnolia - siis mikä?

Kun Jesse muutamia vuosia sitten alkoi puhua minulle magnolioista, jouduin kysymään tuon kysymyksen.  En ollut ikinä kuullutkaan magnolioista. Magnoliat ovat siis kukkivia puita tai Suomen olosuhteissa monesti pieniä pensaita. Varovaisesti veikkaan, että magnoliat eivät ole Suomessa kovin yleisiä - niitä ei nimittäin katukuvassa näy edes nyt, kun tietää, mitä etsiä. Muutamat vanhemmat, suuret magnoliat nousevat aina välillä iltapäivälehtien otsikoihin, kun kevätauringon herättämät ihmiset kaivautuvat talviunilta naapureiden puutarhoja ihmettelemään.

Kuten kaikki meidän puutarhan erikoisuudet, on myös magnoliainnostus Jessestä lähtöisin. Ja kuten yleensä, kun Jesse tarjosi innostuksen ensikipinän, minulla lähti käsistä.

Yllättyikö kukaan enää?

Magnolia Leonard Messel

Magnoliat ovat melko herkkiä talvenkestoltaan, joten lajiketta valitessa kannattaa olla tarkkana. Jesse teki pitkään tutkimustyötä, jota en lähde kyseenalaistamaan ja päätyi siihen, että jos haluamme yhden, vaaleanpunaisen magnolian, Leonard Messel on Porvoossa kakkosvyöhykkeellä yksi varmimpia valintoja. Muun muassa Mustilan puutarha sanoo sen olevan yksi kestävimpiä magnolioita.

Magnolia Leonard Messel, Porvoo 2022


Leonard sai paikan suoraan terassimme edestä kesällä 2020. Suojaisa, lämmin ja aurinkoinen paikka sopii magnolialle loistavasti. Läpäisevä maa salaojineen ja havurodomulta varmistavat magnolialle hyvät kasvuolosuhteet. 

Magnolia Leonard Messel, ensikukinta, Porvoo 2021


Ensimmäisen talven jälkeen magnolia ilahdutti muutamilla ensimmäisillä kukillaan. Kuten arvata saattaa, olin myyty - kesällä 2021 meille muutti kolme magnoliaa lisää. Nyt, kun Leonard Messel kukkii jo yli kymmenen kukan voimin, sen ja kolmen muun jo paikkansa saaneen magnolian lisäksi terassilla odottelee taas kolme uutta. Jostain kumman syystä tuntuu siltä, että nekään eivät ole viimeiset.

Hurmaavat magnoliat

Magnolia Soulangeana, kevään 2022 löytö Lidlistä


Viime kesän magnoliahullutus lähti oikeastaan siitä, kun kaipasimme lisää näkösuojaa tontillemme rajanaapuriin päin. Tajusin, että näkösuojan ei tarvitse olla tylsä pensasaita - aidanteen voi toteuttaa mielikuvitusta käyttäen vaikka minkälaisista erilaisista kasveista! Suuntasimme Piha-Centeriin haaveilemaan ja magnoliat vain pysäyttivät. Hartaan googlettelun jälkeen kuskasimme ensin kotiin Soulangeana-magnolian ja palasimme pian hakemaan myös Genie-magnolian, jonka ostamatta jättäminen jäi harmittamaan. Meillä oli jo valmiina istutusta odottamassa pensasmagnolia, jonka olimme aiemmin kesällä ostaneet Mustilan puutarhasta.

Magnolia Soulangeana, Porvoo, 2022


Soulangeanat ovat oikeastaan magnoliaryhmä, joka pitää sisällään useita eri lajikkeita. Meillä ei siis vielä ole mitään varmuutta siitä, minkälainen kukka meidän soulangeanassa lopulta on. Se näyttää kuitenkin selvinneen ensimmäisestä talvestaan, joten toivon mukaan pääsemme vielä jonain keväänä määrittämään tarkemman lajikkeen kukkien perusteella.

Geniellä pitäisi olla hurmaava, syvän pinkki kukka. Genie kärsi ensimmäisestä talvesta hieman muita magnolioita enemmän, mutta näyttää mielestäni säilyneen hengissä - eiköhän kesä pian näytä, kuinka käy. Viime talvi oli todella rankka kaikille kasveille, joten vielä saadaan hetki jännittää niin Genien kuin monien muidenkin kasvien puolesta.

Pensasmagnolia eli Magnolia Sieboldii, Porvoo, 2021


Pensasmagnolia on poikkeuksellinen magnolia. Kun muut magnoliat kukkivat jo näin keväällä, avaa pensasmagnolia kukkansa vasta juhannuksen jälkeen. Pensasmagnoliaa pidetään kestävimpänä magnoliana Suomen oloissa, joten sen uskaltaa ostaa kokeiluun jopa kolmosvyöhykkeelle.

Magnoliakiintiömme piti olla jo täynnä, mutta huhtikuussa erehdyin Lidliin daaliankuvat mielessä. Hyllystä löytyi kuitenkin yllätyksekseni magnolioita 12 euron hintaan. En voinut muuta, kuin ostaa kaikki lajikkeet, joita tarjolla oli: terassilla kasvavat toistaiseksi ruukuissa magnoliat Susan, Stellata ja Soulangeana. Susanilla pitäisi olla hieman pinkimpi kukka, kuin jo kukkineella Soulangeanalla. Stellata taas on valkoinen. Talvenkestosta ei netin syövereissä lupailla ihmeitä etenkään Susanin ja Stellatan kohdalla, mutta instagram jo paljasti, että kummatkin on saatu kakkosvyöhykkeellä menestymään - toivotaan siis, että meillä käy yhtä hyvin! Ainakin ruukuissa kaikki kolme ovat selvinneet hyvin huhtikuusta asti kylmästä keväästä huolimatta.

Magnolia Leonard Messel, Porvoo, 2022

-Paratiisikodin Maria


Löydät Paratiisikodin myös Instagramista ja Facebookista.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman helpoin villapaita

Hani by Maria -neuleohje Ensimmäistä kertaa koskaan julkaisen Hani by Maria -neulemerkkini neuleohjeen! Nyt on hyvä aika laittaa puikot sauhuamaan ja etenkin lankatilaus laulamaan, sillä tässä maailman helpoimmassa villapaidassa käytetyt langat ovat parhaillaan lähes joka paikassa hyvässä alessa. Ei haittaa, vaikka olisit aloittelija - tämä villapaita neulotaan suurimmaksi osaksi vain yhtenä pitkänä pötkönä. Vähän kuin kaulahuivia neuloisi, ja siitä jos mistä on hyvä aloittaa! Ohjeistettuun lankamäärään suosittelen suhtautumaan hieman varauksella: tässä kävi nimittäin taas niin, että sekosin laskuissa kesken kaiken. Myös se, minkä pituiset hihat ja paitaosan haluat, vaikuttaa langan määrään - itse tykkään aivan ylipitkistä hihoista. Neule on ns. ylisuurta mallia, joten yksi koko käy useimmille. Tarvittaessa neuletta on kuitenkin äärimmäisen helppo pienentää tai suurentaa muokkaamalla paitaosan silmukoiden määrää, kunhan muistaa ottaa tämän sitten huomioon olkapäiden pääteltävien silmuk

Varpaat vedessä - Perhosorkidean vesikasvatus

Orkideoja Paratiisikodissa Orkideat ovat rakkaimpia kukkivia sisäkasvejani. Muistelen, että orkidea on kenties ollut ensimmäinen oma kasvini omassa kodissa. Noin kahdeksan vuotta sitten kotiutin lähimarketista valkoisen orkidean opiskelija-asuntoomme. Sen jälkeen meidän kodissamme ei ole ollut ainuttakaan orkideatonta hetkeä. Moni mieltää orkideat haastaviksi kasveiksi, mistä en voisi olla enempää eri mieltä. Ensimmäinen orkideani muutti monien uudempien toveriensa kanssa kuuden Oulussa asutun vuoden jälkeen vielä Porvooseenkin, vaikka en millään tapaa missään vaiheessa perehtynyt orkideojen hoitoon. Olin aivan satavarma siitä, että orkideoja on mahdotonta tappaa. Muutto ei kuitenkaan tehnyt orkideoille hyvää ja koska uudessa kodissa asettelin orkideat alkuun niille sopimattomille paikoille, taisin menettää suurimman osan Oulu-aikojen orkideoista.  Orkideoja Paratiisikodissa Uusien orkideojen oston jälkeen yllätyin negatiivisesti: yksi toisensa jälkeen ne näyttivät kärsivän ja kuolevan

Pionien ABC - Istutusohjeet ja usein kysytyt kysymykset

Pietertje Vriend Wagenaar -pioni, syksyllä 2021 istutetun juurakon ensikukinta Pionit ovat varmasti yksi niistä asioista, joista Paratiisikoti parhaiten tunnetaan. Aikanaan blogia perustaessa pionin taimien istutus oli yksi ensimmäisistä aiheista, johon tartuin. Fiilis on aika nostalginen, kun luen tuota tekstiä nyt. On ollut aika, jolloin 38 pionia tuntui suurelta määrältä. Huh. Vuosien myötä olen oppinut pioneista valtavasti lisää. Ensimmäiset, lähes kuopille painuneet istutukset on kaivettu ylös ja istutettu uudestaan parempiin kohopenkkeihin. Lukuisten pettymysten jälkeen suomalaiset pionien taimet ovat saaneet jäädä kauppoihin ja olen siirtynyt tilaamaan pionini lähes täysin ulkomailta. Suurin muutos lienee kuitenkin se, että en osta enää taimia: kaikki uudet pionit saapuvat meille juurakkoina. Tänä syksynä istutan kokonaiset 80 juurakkoa. Niiden myötä pionien määrä on jo komeat 207 kappaletta. Viime talvi oli kuitenkin hurja ja vei luultavasti mukanaan muutamia kappaleita, joten