Porvoo on meidän molempien kotikaupunki, jossa aikanaan tapasimme ja jonne yhdessä palasimme. Välissä kävimme kuitenkin kuuden vuoden reissun Oulussa opiskelemassa. Oulu on aivan huikea kaupunki. Kaikki palvelut toimivat, elämää riittää talvellakin juuri sopivasti pienempään kaupunkiin tottuneelle, lenkille pääsee vesistöjen varrelle upeisiin maisemiin ja onhan se ihanaa, kun talvi on oikeasti talvi.
 |
| Kihlajaiskuva Oulun Ainolanpuistossa. Kuva: Julius Erkkonen |
Olen moneen otteeseen sanonut, että voisin kuvitella asuvani Oulussa pidempäänkin, mutta vain, jos se olisi 600km etelämmässä. Porvoosta Ouluun lähtiessä tuli pienenä shokkina, että hanskat piti kaivaa esiin käyttöä varten jo elokuun lopussa ja sitä kylmää, märkää ja jopa lunta riittää lähes joka kevät pitkälle toukokuuhun asti. Kesät Oulussa olivat kyllä monesti aivan yhtä lämpimiä kuin täällä Porvoossakin, mutta huomattavasti lyhyempiä - kevään ja kesän tulo oli aina parista viikosta kuukauteen myöhässä verrattuna etelään ja syksyllä sisälle eristäytyminen alkoi paljon aikaisemmin. Valon suhteen etelän rytmi on myös itselle paljon miellyttävämpi. Tykkään tosi kovasti etelän pimenevistä kesäilloista ja toisaalta siitä, että talvella valoisa aika on edes himpun verran pidempi.
 |
| Kevät ja kerrattu tulppaani Columbus |
Kerrostalossa asuessa talven pituus ei hurjasti haitannut, sillä sisällähän sitä nyhjättiin suurin osa ajasta joka tapauksessa. Nyt kuitenkin, kun olemme jo kahden kesän ajan päässeet nauttimaan omasta pihasta, ei tulisi enää mieleenkään muuttaa takaisin pohjoiseen. "Kesä" on täällä niin paljon pidempi. Tänä vuonna aloitettiin pihaelämä jo maalis-huhtikuun vaihteessa ja lokakuu on vielä myös ihan täysi puutarhakuukausi. Siis seitsemän kuukautta ulkoilmaelämää! Rakastan ihan jokaista hetkeä siitä. Elämä on niin paljon aktiivisempaa, kun pihalla riittää puuhattavaa yli puolet vuodesta.
 |
| Yli 300-vuotias Paavolan tammi, Lohjansaari |
Pitkä kasvukausi tuo myös pihan kasvivalikoimaan paljon mahdollisuuksia lisää. Vaikka rakkaus luontoon on omalla kohdallani herännyt vasta nyt, kiinnitin jo Oulussa huomiota siihen, että esimerkiksi tammia ei näkynyt oikeastaan missään. Lämpimän kauden lyhyt kesto vaikeuttaa myös hyötykasviviljelyä. Olen seurannut Facebookin puutarharyhmiä, joissa ihmiset eri puolilta Suomea keräsivät esimerkiksi viimeisiä tomaatteja sisälle kypsymään pois pakkasten tieltä jo kuukausi sitten. Meillä täällä Porvoossa tomaatit kypsyvät edelleen taivasalla - juuri eilen keräsin taas aamulla ison kulhollisen kypsiä tomaatteja. Tuntuu myös hassulta nähdä kaupoissa jo myynnissä syyspihan kukkia, kun meillä kesäkukat kukoistavat edelleen ihan täysillä.
 |
| Daalia lokakuussa 2020 |
Yhtä asiaa Oulusta kuitenkin ikävöin - lunta. Nuoruusvuosinani takapihaltamme alkavalla pururadalla oli vielä useimpina talvina hiihtolatu. Viime talvena pururata pysyi kuivana lähes koko talven ja sukset lojuivat käyttämättöminä autotallissa. Voi, kunpa saataisiin tänä talvena lunta edes hetkeksi.
-Paratiisikodin Maria
Löydät Paratiisikodin myös Instagramista ja Facebookista.
Kommentit
Lähetä kommentti