Siirry pääsisältöön

Keskikerroksen remontti - osa 2

Remonttifirman lähdön jälkeen vuoro keskikerroksen remontissa siirtyi jälleen meille. Tapetit odottivat jo valmiina, mutta ihan jokaista seinää ei ollut tarkoitus tapetoida. Vuorossa oli siis maalien valinta. Pääsin pohtimaan hankalaa kysymystä: miten valita se täydellinen valkoinen seinämaali?

Tässä näet ongelman. Valkoisen sävyjä on aivan loputon määrä erilaisia.

Sitähän luulisi, ettei valkoisen sävyllä ole niin suurta merkitystä: sehän on joka tapauksessa vain valkoinen. Kuten yllä olevasta kuvasta näkyy, sävyjen kirjo valkoisessakin on kuitenkin suuri: toiset taittavat harmaaseen, toiset vihreään tai siniseen, osa sitten keltaiseen. Halusimme välttää keltaista vaikutelmaa, mutta löytää kuitenkin sopivan lämpimän sävyn. Aikani asian kanssa tuskailtuani päädyin googlettelemaan neuvoja ja kävi ilmi, että joku on jo tehnyt tämän pohdinnan puolestani. Tikkurilan värisuunnittelijat ovat kehittäneet täydellisen valkoisen, eli Tikkurilan valkoisen. Se sointuu erinomaisesti esimerkiksi listoihin, oviin ja ikkunankarmeihin, jotka on yleensä teollisesti maalattu lämpimällä valkoisen sävyllä. Valinta on osoittautunut jälkikäteen erinomaiseksi. Seinämaalina käytimme Remontti-Ässää, joka sävytettiin Tikkurilan valkoiseksi Porvoon RTV:llä.

Jesse ryhtyi maalariksi, minä aloin opettelemaan tapetointia isäni opastuksessa. Remonttifirma oli pohjamaalannut seinät valmiiksi, joten pääsimme suoraan tapetoimaan. Aloitimme tapetoinnin olohuoneesta, jonka tapetti oli minulle se kaikista eniten must have koko keskikerroksesta. Tapetti on BoråsTapeterin In Bloom -malliston Carnation Garden. Tilasimme sen, kuten kaikki muutkin tapetit, porvoolaisen MN-Tapetin kautta.

Ensimmäiset tapettivuodat seinissä

Ihan pikkuinen vinkki: kun tilaatte tapettia, niin tilatkaa sitä varmasti tarpeeksi. Meillä loppui kesken jokainen tapetti kaikista neljästä keskikerroksen tapetista. Onneksi isäni oli kokenut tapetoija, sillä tilaa yhdellekään leikkausvirheelle ei olisi ollut. Saimme huoneet kuitenkin tapetoitua, mutta joka huoneessa loppu meni pienistä paloista näpertelyksi. Ensimmäisen päivän työskentelyn jälkeen olohuone oli tapetoitu. Remontti-Ässällä maalatut seinät vaativat kahdesta kolmeen kerrosta maalia, joten Jesse joutui jatkamaan niitä vielä myöhemmin.

Tapetoidussa olohuoneessa synkät ruskeat ikkunankarmit korostuivat liikaa

Ruskeat ikkunanpuitteet alkoivat tapetoinnin yhteydessä näyttää entistä rumemmilta, kun ympäristö raikastui vauhdilla. Niiden maalaaminen oli aivan oma prosessinsa, varmasti yksi työläimpiä osuuksia remontissa. Ikkunoista poistettiin ensin kaikki metalliset osat, sitten ne suojattiin maalarinteipillä ja pohjamaalattiin Otex tartuntapohjamaalilla kertaalleen. Tämän jälkeen vaadittiin vielä kaksi kerrosta listavalkoiseksi sävytettyä puolihimmeää Helmi-kalustemaalia, ennen kuin ruskea oli vihdoin peitetty. Ikkunoiden maalaaminen jatkui vielä pitkään tapetoinnin valmistumisen jälkeen.

Pohjamaalin ansiosta maalipinta on kestänyt käytössä ainakin tähän asti erittäin hyvin. Myös ikkunalaudat, jotka meillä olivat likaisen väristä laattaa, maalattiin valkoisella (tällä kertaa sävyttämättömällä) kaakelimaalilla. Niiden maalipinta vaatisi tosin jo nyt uusintaa, kun kukkaruukkujen siirtely on tehnyt jälkiä pintaan. 

Olohuoneen jälkeen siirryimme ruokailutilan puolelle samalla työnjaolla, kuin aiemminkin. Vitsi, mikä fiilis olikaan nähdä, kun koko yhtenäinen tila alkoi rakentua kasaan! Ruokailutilan tapetti oli samasta BoråsTapeterin In Bloom -mallistosta kuin olohuoneen tapettikin. Tapetti on nimeltään Thistle

Ruokailutilan seinässä ensimmäiset tapettivuodat

Ruokailutilan lasivitriinin takainen seinä oli edelleen punainen. En halunnut maalata sitä valkoiseksi, mutta punaisesta oli päästävä eroon. Päätin sävyttää maalin tapetista napatulla pohjasävyllä. Tiesitkö, että asiantuntevissa maaliliikkeissä mikä tahansa sävy on helppo napata mallikappaleesta hyvin tarkasti? Vältyimme siis tässä kohtaa valinnan vaikeudelta ja saimme helposti täsmälleen oikean, tapettiin sopivan maalisävyn. Seinä pohjamaalattiin ensin Otex tartuntapohjamaalilla, sitten sävytetyllä Remontti-Ässällä, kunnes tavoiteltu peittävyys oli saavutettu. 

Jesse maalaamassa viimeistä punaista seinää piiloon

Ruokailutilan tapetoinnissa jouduimme hieman soveltamaan useammassakin kohdassa. Meillä voisi helposti pelata peliä "etsi viisi virhettä", kun tapetti loppui niin pahasti kesken jälleen kerran. Kuviollisesta tapetista vääriin kohtiin pakon edessä tehtyjä saumoja ei onneksi näy. Vinkki: jos vuodan pituus ei riitä koko seinään ja joudut kokoamaan sen palasista, pistä palaset menemään aina hieman toistensa päälle. Kohdistaminen on näin hurjasti helpompaa, eikä sinun tarvitse osata leikata palasia ylä- ja alaosasta millilleen oikein kohdistaaksesi tapetin. Jos sauma tulee silmien yläpuolelle, anna alemman tapetin mennä ylemmän päälle, ja jos silmien alapuolelle, laita vastaavasti ylempi tapetti alemman päälle. Valehtelematta en enää itsekään löytäisi näitä "virheitä", ellen tietäisi, missä jouduttiin hieman oikaisemaan.

Ruokailutila tapetoituna

Kuvassa näette nojatuolin, jossa vietin suurimman osan ajasta tällä remppaosuudella. Olin nimittäin taas jälleen kerran kuumeessa, kuten lähes koko viime talven. Nousin välillä avustamaan isääni tapettivuotien mittauksessa ja paikalleen laittamisessa, muuten katsoin touhua pitkälti vain vierestä. Otti koville yrittää pysyä paikoillaan, kun ympärillä tapahtui niin siistejä asioita! Samassa tuolissa istuin sitten kahden huoneen välissä iltaisin ihmettelemässä, miten kauniiksi ympäristö olikaan muuttumassa. Kun lähes vuosi oli asuttu levottomassa, punaisessa ympäristössä, niin tunne oli ympäristön muuttuessa ihan uskomattoman hyvä kuumeesta huolimatta. 

Minä sairaana ja väsyneenä, mutta niin onnellisena

Jälleen, vasta prosessia auki kirjoittaessa huomaa, kuinka ison urakan olemmekaan tehneet. Edes toinen blogipostaus ei riitä vielä mihinkään, joten keittiön ja aulan remontti jatkuu siis pian osassa 3. Toivottavasti päästään pian muutoskuviin!

-Paratiisikodin Maria

Löydät Paratiisikodin myös Instagramista ja Facebookista.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Maailman helpoin villapaita

Hani by Maria -neuleohje Ensimmäistä kertaa koskaan julkaisen Hani by Maria -neulemerkkini neuleohjeen! Nyt on hyvä aika laittaa puikot sauhuamaan ja etenkin lankatilaus laulamaan, sillä tässä maailman helpoimmassa villapaidassa käytetyt langat ovat parhaillaan lähes joka paikassa hyvässä alessa. Ei haittaa, vaikka olisit aloittelija - tämä villapaita neulotaan suurimmaksi osaksi vain yhtenä pitkänä pötkönä. Vähän kuin kaulahuivia neuloisi, ja siitä jos mistä on hyvä aloittaa! Ohjeistettuun lankamäärään suosittelen suhtautumaan hieman varauksella: tässä kävi nimittäin taas niin, että sekosin laskuissa kesken kaiken. Myös se, minkä pituiset hihat ja paitaosan haluat, vaikuttaa langan määrään - itse tykkään aivan ylipitkistä hihoista. Neule on ns. ylisuurta mallia, joten yksi koko käy useimmille. Tarvittaessa neuletta on kuitenkin äärimmäisen helppo pienentää tai suurentaa muokkaamalla paitaosan silmukoiden määrää, kunhan muistaa ottaa tämän sitten huomioon olkapäiden pääteltävien silmuk

Varpaat vedessä - Perhosorkidean vesikasvatus

Orkideoja Paratiisikodissa Orkideat ovat rakkaimpia kukkivia sisäkasvejani. Muistelen, että orkidea on kenties ollut ensimmäinen oma kasvini omassa kodissa. Noin kahdeksan vuotta sitten kotiutin lähimarketista valkoisen orkidean opiskelija-asuntoomme. Sen jälkeen meidän kodissamme ei ole ollut ainuttakaan orkideatonta hetkeä. Moni mieltää orkideat haastaviksi kasveiksi, mistä en voisi olla enempää eri mieltä. Ensimmäinen orkideani muutti monien uudempien toveriensa kanssa kuuden Oulussa asutun vuoden jälkeen vielä Porvooseenkin, vaikka en millään tapaa missään vaiheessa perehtynyt orkideojen hoitoon. Olin aivan satavarma siitä, että orkideoja on mahdotonta tappaa. Muutto ei kuitenkaan tehnyt orkideoille hyvää ja koska uudessa kodissa asettelin orkideat alkuun niille sopimattomille paikoille, taisin menettää suurimman osan Oulu-aikojen orkideoista.  Orkideoja Paratiisikodissa Uusien orkideojen oston jälkeen yllätyin negatiivisesti: yksi toisensa jälkeen ne näyttivät kärsivän ja kuolevan

Kukkapenkin perustus No dig -menetelmällä

 Lopeta kaivaminen - säästä aikaa ja vaivaa! Syksyllä 2021 kaivamalla tehty pionien istutusalue keväällä 2022 Vielä viime syksynä käytin loputtomasti aikaa uuden, valtavan istutusalueen kaivamiseen. Vaikka rakastan puutarhahommia, viikkokausien kaivamisessa alkoivat rajat tulla vastaan. Vasta, kun olin saanut viimeisetkin pionin juurakot maahan, sain toiselta pioniharrastajalta arvokkaan vinkin: ei tarvitse kaivaa. Käytä No dig -menetelmää. No dig -menetelmästä löytyy varmasti paljon asianmukaisempaakin tietoa, kuin mitä itse pikaisella googletuksella kärsimättömyyksissäni saavutin, mutta tässä tulee ohjeet omaan versiooni, jossa kukkapenkki perustetaan kaivamatta nurmikon päälle. Ohjeiden jälkeen löydät vaihekuvat uusimman istutusalueeni perustamisesta. Näin perustat kukkapenkin No dig -menetelmää käyttäen Leikkaa nurmikko istutusalueelta lyhyeksi. Levitä pahvia tai paperia hieman isommalle alueelle, kuin mitä toivot tulevan kukkapenkkisi kattavan. Esimerkiksi sanomalehti paksuina ker